Hyvää vapunjälkeistä aikaa kaikille!

Nyt on alkeiskurssikin päästy aloittamaan ensimmäisillä kenttäharjoituksilla. Kiitokset vastauksistanne perustietokyselyyn. Toimitan ryhmäkohtaisen koulutussuunnitelman mahdollisimman pian.

Alkeiskurssin tavoitteet
  • Koko agilityharjoittelun tavoitteena on estehakuinen, aktiivinen ja estevarma koira, jota on helppo motivoida toimimaan ohjaajansa kanssa. Estehakuinen ja aktiivinen koira pyrkii hakeutumaan ohjaajansa ohjausvihjeiden osoittamassa suunnassa olevia esteitä kohti aktiivisesti, itsenäisesti ja vauhdikkaasti. Estevarma koira tietää, miten erilaiset agilityradan rakennelmat (esteet) suoritetaan oikein, turvallisesti, vauhdikkaasti, kaikista lähestymiskulmista ja kaikenlaisten häiriöiden alla (myös ohjaajan aiheuttama häiriö). Tätä kohti tähdätään alkeiskurssin ensimmäisestä harjoituskerrasta lähtien.
  • Luottamus: Koirakko, jossa sekä ohjaaja luottaa koiraansa että koira luottaa ohjaajaansa.
  • Ohjaaja, joka ymmärtää, että on olemassa erilaisia ohjauksen elementtejä. Ohjaaja ymmärtää myös erilaisten ohjausvihjeiden merkityksen. Ohjaaja osaa käyttää eri ohjauksen elementtejä tarkoituksenmukaisimmalla tavalla ja opettaa kaikki käyttämänsä ohjausvihjeet koiralle.
  • Alkeiskurssin tuloksena ei saada "valmiita agilitykoiria", vaan kurssin 11 harjoituskerran tavoitteena on antaa osallistujille ideoita, vinkkejä, uusia näkökulmia ja tukea omaehtoiseen kotona, lenkkipoluilla ja agilityesteillä tehtävään harjoitteluun.
  • Alkeiskurssin ohjattujen harjoituskertojen tavoitteena on erityisesti opettaa ohjaajat "ajattelemaan agilitya": kannustaa ja rohkaista ohjaajia etenemään harjoittelussa oikeaan suuntaan kunkin tavoitesuoritus huomioon ottaen. Alkeiskurssin tavoitteena on opettaa ohjaajia oman ohjaussysteeminsä, nk. agilityn työkalupakin muodostamisessa. 

Alkeiskurssin tavoitteisiin pyritään pääsemään seuraavat asiat huomioon ottaen:

  • Edetään harjoittelussa kunkin koirakon yksilöllinen etenemisvauhti huomioon ottaen ja sitä kunnioittaen. Pyritään välttämään vertaamista ryhmän toisiin koirakoihin, koska erityisesti pentujen ja nuorten koirien ollessa kyseessä sekä ihmiset, koirat että koirakot kehittyvät täysin eri tahtiin monista eri tekijöistä riippuen.
  • Edetään harjoittelussa kunkin ohjaajan omat periaatteet huomioon ottaen ja niitä kunnioittaen. Mikäli ohjaaja haluaa noudattaa omaa aikatauluaan tiettyjen asioiden opettamisessa, esim. rimoja ei nosteta tai koiria pakoteta harjoittelemaan pujottelua vastoin ohjaajan tahtoa.
Ensimmäisen kentällä pidetyn treenikerran teemat jakautuivat kolmeen osaa: 1) perusteet agilityharjoittelulle, 2) ohjauksen perusteita ja 3) estevarmuuden perusteita. Nämä samat aihealueet tulevat olemaan pääteemoina läpi alkeiskurssin. Treenikerran varsinaisten teemojen ohessa tehdyt harjoitukset vahvistivat ja loivat pohjaa myös muuhun lajiharjoitteluun liittyvään. Tällaisia perusjuttuja olivat esimerkiksi:
  • motivointi & palkkaaaminen (ääni, keho, liike, erilaiset lelut, erilaiset namit...)
  • erityisolosuhteiden sietäminen ja häiriön alla toimiminen: lisää ideoita häiriöihin totuttemiseen Caniksen videossa pentujen opetukseen liittyen.
1) AGILITYHARJOITTELUN PERUSTEET
Agilityharjoittelun perusteista kerrattiin motivoinnin ts. monipuolisen palkkauksen merkitystä. Palkkaaminen voi tapahtua joko välineen avulla (lelu/nami) tai ilman sitä (paini, hippa jne.). Kaikessa tekemisessä tulee pyrkiä suhteen vahvistamiseen tavoitteena ohjaaja joka luottaa koiraansa ja koira, joka luottaa ohjaajaansa. Koiran luottamusta ohjaajaansa vahvistetaan erityisesti johdonmukaisuudella: samat asiat ovat sallittuja ja toivottuja joka päivä ja joka tilanteessa, ja vastaavasti ei-sallitut asiat ovat aina kiellettyjä tilanteesta ja ympäristöstä riippumatta. Tutustu Agi.fi-lehdessä 1/2011 julkaistuun, alun perin Clean Run -lehdessä olleeseen ruotsalaisen Jenny Dammin artikkeliin "Suhde ja motivaatio" sarjassa "Opas onnistuneeseen yhteistyöhön". Artikkeli kertoo ohjaajan ja koiran suhteen sekä monipuolisen palkkauksen merkityksestä agilityharjoittelun perustana.

Koirien - erityisesti pentujen ja nuorten koirien, mutta myös aikuisten koirien - elämän tulee olla monipuolista sekä ympäristöiltään että kokemuksiltaan. Mitä nuorempana ja monipuolisemmin koira tutustuu erilaisiin asioihin ja ympäristöihin (= häiriötekijöihin), sitä helpompi haluttuja käytöksiä on vahvistaa tulevassa agilitykoulutuksessa. Monipuolinen elämä erilaisten lenkkiympäristöjen muodossa vahvistaa koiran perus- ja lihaskunnon lisäksi kehonhallintaa, kehittää koordinaatiokykyä ja voi auttaa myös oikeanlaisen hyppytekniikan omaksumisessa.

Agilityharjoittelun valmistavista harjoitteista mainittakoon vielä peruskäytöstavat, paikallaanolo ja luoksetulo: näitä on syytä vahvistaa läpi koko alkeiskurssin ja koiran elämän vaihdellen ja lisäten häiriötekijöitä osaamisen lisääntyessä.
 
Niinkuin koiran koulutuksessa yleensä, myös agilityharjoittelussa usein "vähemmän on enemmän" ja "laatu korvaa määrän". Niinpä ensimmäisen treenikerran uutena agilityharjoitteluun liittyvänä asiana käytiin läpi agilityharjoittelun hyvät käytännöt, jotka pohjautuvat huolelliseen suorituksen ennakkosuunnitteluun ja harjoitustilanteen kontrollointiin. Agilityharjoittelun hyvät käytännöt edellyttävät huomion kiinnittämistä kaikkeen, mitä koira tekee:
  • Siirtymiset lähtöön, seuraavalle tehtävälle tai parkkiin: Koira kiinni lelussa, koira kiinni namissa, koira sylissä, koira hihnassa, koiran kuljetus pannasta tai koira luoksetulona haluttuun paikkaa. Koira ei haahuile, haistele, moikkaile kavereita tai suorita esteitä haluamassaan järjestyksessä.
  • Lähtö: koiran/ohjaajan lähtöpaikka, lähtötapa (liikkeestä/paikaltaan), vapautuskäsky (ohjaajan liikkeestä riippumaton)
  • Suoritus: ennakkosuunnitelman mukaisesti
  • Palkka: laatu, ajoitus, sijainti (koiran kuvitteelliselta kulkureitiltä), kesto
  • Siirtyminen seuraavaan tehtävään tai parkkiin (kts. yllä)
Agilityharjoittelun hyvien käytäntöjen taustalla on ajatus siitä, että jo alkeisharjoittelusta alken pyrimme kaikessa tekemisessä vahvistamaan koiran aktiivisuutta ja estehakuisuutta agilitykentällä. Pyrimme saamaan aikaan koiran, joka kaikella innolla pyrkii hakeutumaan itsenäisesti ohjaajansa ohjauksen suunnassa oleville esteille. Hyvän estevarmuuden ansiosta koira tietää, mitä sen kuuluu tehdä nähdessään erilaisia rakennelmia (ihmisen kielessä esteitä). Kummallakin toimijalla on täten oma tehtävänsä: koira suorittaa esteen (niinkuin se on sille opetettu) ja ohjaaja kertoo ohjausvihjeiden (jotka on koiralle opettanut) avulla, mitä reittiä toivoo koiran kulkevan.

Jatkossa alkeiskurssin harjoitteita tehtäessä edellytetään kaikilta koirakolta näiden agilityharjoittelun hyvien käytänteiden noudattamista. Aina vapaana ollessaan koiralla on joku tehtävä: se joku siirtyy, suorittaa tai palkkaantuu. Toivottavasti otatte samat hyvät käytännöt rutiininomaisesti käyttöön myös omaehtoisessa harjoittelussanne sekä kotona että agilitykentällä!

2) OHJAUKSEN PERUSTEET
Ohjaukseen liittyvistä perusteista ensimmäisellä treenikerralla harjoiteltiin ohjaajan liikkeeseen, sekä sen suuntaan, vauhtiin että rytmin muutokseen, sekä vartalon suuntaan reagointia. Ohjauksen elementeistä monelle koiralle ohjaajan liike on sijoittumisen jälkeen vahvin ohjauksen elementti. Vartalo (hartiat, rintamasuunta, olkapäät, varpaat) tulee heti seuraavana. Harjoite toteutettiin ämpäreitä kiertäen, välillä kiihdyttäen, välillä jarruttaen ja koko ajan suuntaa muutellen. Kotona voitte jatkaa tätä harjoittelua. Mallia voi katsoa esimerkiksi Fanny Gottin ympyrätyöskentelyyn liittyvästä videosta.

Ohjauksen perusteista harjoiteltiin myös ohjaavan / koiran puoleisen käden seuraamista (käsi lähellä - koira lähellä; käsi nousee - koira irtoaa kauemmaksi) ja kuljettamista / vierellä kulkemista.
 
3) ESTEVARMUUDEN PERUSTEET
Koiran taitoja vahvistettiin harjoittelemalla ohjaajasta poispäin irtoamista targetille (lelu tai nami). Samalla keskityttiin vapautuskäskyn tarkoituksenmukaiseen ja oikeaan, ohjaajan liikkeestä riippumattomaan käyttöön. Ensimmäisellä treenikerralla jatkettiin myös paikallaanolon ja luoksetulon vahvistamista häiriön alla. Uutena estevarmuuteen liittyvänä asiana aloitettiin takaakiertojen harjoittelu (siivekkeen, tolpan, puun, ämpärin, rahin, toisen ihmisen jne. ympäri).

Ensimmäisellä kerralla tutustuimme seuraaviin agilityesteisiin

  • pussi ja putki (nuoret koirat)
  • siivekkeiden ja muunlaisten rakennelmien välistä kulkeminen
  • pöytäesteen valmistavat harjoitteet

Esteharjoittelun ohessa käytiin läpi erilaisia vaihtoehtoja suoritusten variointiin ja vaikeustason muuttamiseksi:

  • etäisyyden lisääminen koiran lähtöpaikan ja esteen välillä
  • esteelletulokulman muuttaminen
  • muutokset ohjaajan sijoittumisessa ja liikkeessä
Koiralta edellytetään agilityssa karkeasti ottaen kolmea keskeistä taitoa: juoksemista, hyppäämistä ja kääntymistä. Hyppäämisen harjoittelu aloitettiin nuorten koirien ryhmän kanssa hyppytekniikkatreenillä, jossa perussarjassa oli 5 hyppyä (väli 4/5/6 askelta koiran koon mukaan). Kääntymistä harjoiteltiin ohjausharjoituksen yhteydessä (käsi lähellä - koira lähellä).
 
KOTITEHTÄVÄT 3 ja 4
 
Kotitehtävä 3: Takaakierron harjoittelu
Kotitehtävä 4: Koiranpuoleisen käden seuraaminen, liikkeen rytmin ja suunnan muutokset ja käännökset
 
LUKU- ja LINKKIVINKKEJÄ